sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Koska nimeni on sanaleikki


On vastaus blogini nimeen. Olen Ella Suuronen ja suomen kielessä etunimestäni saa useammankin sanaleikin. Elämäni on leikki, jossa pitää nautisk-ella, herkut-ella, rakast-ella ja hassut-ella.

Se minkä takia aloin kirjoittamaan ruokablogia on yksinkertaisesti intohimo ruuanlaittoon, rakkaus ruokaan, polte tehdä omilla käsillä jotain ja oppia uutta. Taustalla  on yli kymmenen vuotta sitten alkanut pakkomielteinen ”harrastus” leikellä lehdistä kaikkea mielenkiintoista ja tehdä niistä kollaaseja ja kansiota. Tämä pakkomielle sai uuden muodon kiinnostuessani ruuanlaitosta. Viimeisen neljän vuoden aikana on kertynyt pullea kansio erilaisia reseptejä.

Alusta asti ajatus oli kokeilla KAIKKI kansiossa olevat reseptit, soveltaa niistä omaan makuun sopiviksi ja kokeilla jotain uutta. Todellisuudessa vain muutamia on tullut kokeiltua, mutta moni kokeilu on johtanut aivan uuteen itse sovellettuun versioon ns. bravuuriin, joka löytyy vain omasta päästä. Haluan jatkaa uuden oppismista, laajentaa bravuurieni määrää ja opetella muokkamaan reseptejä eri ruokavalioille sopiviksi.

Muutamien vuosien ajan olen vähentänyt liha, vehnän, maitotuotteiden, sokerin (varsinkin käsiteltyjen), teollisesti tuottettujen- ja valmisruokien käyttöä. Välillä erinäisitä syistä repsahtaa ja tuntee kehonsa voivan huonosti. Minulle tärkeä asia on terveys ja yritän entistäkin kovemmin vaalia sitä terveellisen ja aidon ruuan avulla. Minun terveydelleni tärkeää on myös välillä herkutella,  koska rakastan leipomista ja eihän tää elämä turhan vakavaa saa olla.

Uusi vuosi ja uusi projekti, tiedän, että tästä tulee olemaan paljon iloa minulle, mutta toivottavasti myös muille. Varsinkin omalle isälleni, joka on ollut kohta kolme kuukautta ”lihattomalla lokakuulla” (woop woop!) ja niille jotka ovat ruuastani ilahtuneet tai tulleet onnelliseksi.

Nyt loppui lätinät, keskitytään olennaiseen eli ruokaan. Välillä pitää eksyä aiheesta… 

________________________________________________________________________________________

Hyvät neidit, rouvat ja herrat, ensin haluan esitella teille yhden lempi bravuurini. Ruoka kulkee nimella misokeitto, joka simppeli ja nopea valmistaa tuoreista raaka-aineista. Misokeiton nimi tulee Japanilaisesta maustetahnasta, joka on valmistettu käyneistä soijapavuista (kuten soijakastike) ja viljasta (esim. ohra). Perinteisesti Misokeitto raaka-aineet määräytyvät vuodenajan ja saatavuusen mukaan. Minun keittoni on hieman läsimaalaistunut ja sisältää paljon kaikkea, mutta varsinkin tässä ruuassa soveltaminen on sallittua.


Huom. mittailuni on vielä vähän arpapeliä, kun yleensä teen sen aika vapaalla kädellä. Muistakaa maistaa ruokia valmistuksen edetessä niin tulee itselle mieleisiä makuja ja jos jokun raaka-aine ei sinua miellytä, jätä se pois tai korvaa.

Heaven in a kettle- misokeitto, 4 annosta


4rkl miso-tahnaa (omani on mugi misoa, mutta suosi ekokaupoista löytyvää luomu versiota, esim. Genmai miso.)
1l vettä
sipuli (tai kevät- tai salottisipuli)
200g luomutofua
100g herkkusieniä (tai siitakesieniä)
50-100g litteitä riisinuudeleita
100g pinaattia
2 tomaattia

Mittaa vesi kattilaan, itse lasken sen suoraan hanasta mittailematta, joten lisää sitä tarvittaessa. Laita vesi liedelle lämpenemään ja lisää miso, se liukenee veteen samalla kun hoidat loput valmistelut. Puolita sipuli pituus suunnassa ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Puolita pienet sienet ja leikkaa isot neljään osaan. Leikaa tofu pieniksi kuutioiksi, möyhennä pinaattia veitsellä hieman pienemmäksi ja tee tomaatista lohkoja.

Ensimmäisenä kiehuvaan veteen laitetaan sipuli ja tofu, anna kiehua viisi minuuttia ja lisää herkkusienet. Tarkista mison maku, jos se ei ole sinulle riittävä, lisää sitä pieninä paloina ja hämmentele keittoa. Riko riisinuudelisykkyrää hieman ennen keittoon lisäämistä; näin lusikalla syöminen onnistuu helpommin. Lisää nuudeleiden kanssa pinaatti ja keitä pari minuuttia, kunnes nuudelit ovat pehmeitä ja pinaatti kutistunutta.

 Lisää keittoon tomaattilohkot, laita kansi päälle, nosta kattila liedeltä ja anna muhia kymmenen minuuttia. Valmis tarjoiltavaksi ja yrittäppä olla syömättä koko kattilallista kerralla.

________________________________________________________________________________________

Ensikertalaisbloggaajana otan todella mielelläni vastaan kaikenlaisia kysymyksiä ja kommenteja koskien blogini sisältöä. Olisin kovin onnellinen, jos tämä blogi inspiroisi teitä niinkuin rakkaat reseptini minua. Pahoittelen jo valmiiksi huonoa hahmottamiskykyäni kieliopissa ja tylsää kuvaa, jatkossa parannan molempien laatua.

3 kommenttia:

  1. Ihanat muistot tulee tosta bannerikuvasta! Yks kesän parhaimpia hetkiä oli istua teijän kaa tuolla kallioilla ja syyä tota jumalaista piirakkaa :) ens kesänä uusiks joohan!

    Ja ihanaaaaa, että aloit ajat-ella meitä nälkäisiä ihmisiä ja teit tän! Ootan innolla tulevia reseptejä :)

    VastaaPoista
  2. Nam! Tuota pitää kokeilla! :)

    VastaaPoista
  3. Näyttää kyl herkulliselta C(: ..eikä vaikuta vaikeeltakaan.. voispa ehkä koklailla joskus.. vähän jääny viime aikoina tuo ruuanlaitto innostus mut jos se tästä vielä.. : D

    VastaaPoista